sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Heissan!

Näin on kuukausi vierähtänyt kuopuksemme syntymästä, ehkä valehtelematta elämäni nopein kuukausi. Luvassa onkin nyt hehkutuksen täyteinen postaus, sillä kaikki on sujunut niin hienosti! Täällä on menty ihan vauvakuplassa ja todellakin nautittu vauva-arjesta. Tai ainakin tämän perheen äippä on :)! Olin odotellut jotain niin paljon vaikeampaa, joten nyt ainakin saa nauttia näistä upeista hetkistä niin paljon kuin pystyy! Tässä siis vähän kuulumisia, olkaa hyvät!

Pääasiassa olemme olleet kuluneen kuukauden aikana kotosalla, tutustuneet vauvaan ja koittaneet pitää kaiken hälinän minimissä. Arki on sujunut hienosti. Noin yleisesti ottaen olen makoillut päivisin sohvalla, vauvan kanssa pesien, ja yöt hän on nukkunut vieressämme perhepedin ajatusta noudattaen. Yöt menneet ihan mukavasti, välillä heräillen enemmän ja välillä vähemmän, mutta yöllä syöttäminen on niin selkärangassa, että se sujuu itseltä puoliunessa :)! Ensimmäinen viikko menikin pikkuisella lähes täysin syöden ja nukkuen. Nyt viime viikkoina aktiivisuus on alkanut lisääntyä ympäristön tarkkailuna ja selvästi valppaampana käyttäytymisenä. Hän on alkanut reagoimaan erilaisiin ääniin ja havahtuu herkemmin hereille...tapittamaan ihanilla pienillä nappisilmillään :)! Nyt ihan viime päivinä jotain hymyntapaistakin on alkanut sieltä näkyä katsekontaktia ottaessa, sekä kaikenmoista ääntelyä on vireillä, jotka ovat saaneet ihan omat nimityksensäkin! Pientä normaalia masuvaivaa lukuun ottamatta  pilttimme vaikuttaa olevan hyvin tyytyväinen, ainakin tähän asti. Maitolaitokseni on myös "niin kovassa nosteessa", että välillä tuntuu, että koko kämppä lainehtii maidosta.. ja niiden seurannaisista, pulautuksista :D Ja tämähän ei haittaa, sillä pikkuinen on kerryttänyt kuukaudessa painoa kilon verran ja pituuttakin pari senttimetriä lisää!

Syömisten, nukkumisten ja lokoilujen lisäksi olemme tehneet välillä kantoreppukävelyjä. Mies on ylpeänä saanut kantaa pikkuista lenkkeillessä ja itse olen päässyt nauttimaan liikkumisesta pitkästä aikaa ilman raskausmahaa! Vaunuja ei olla käytettykään kun kerran ostarissa ja kerran laivareissulla, josta voisinkin kertoa seuraavaksi :)!

Teimme siis ensimmäisen pidemmän reissun viime viikon vaihteessa, kun suuntasimme isänpäivän viettoon lapsuudenkotiini, jossa esikoiseni oli jo meitä odottamassa. Ajomatkaa Jyväskylästä Vihtiin on ajallisesti noin 3 ja puoli tuntia. Jännityksellä odotimme, miten matka menisi, mutta pysähdyksiä tuli vain pari koko matkan aikana. Välillä vaan tien poskeen pysähdyksiin vauvaa syöttämään, kun heräsi huutamaan. Tällä periaatteella olemmekin saaneet matkustettua rennosti kelloon katsomatta. Olimme tosiaan myös miettineet jotain mukavaa, pientä aktiviteettia joten päätimme käydä samalla reissulla Turku-Tukholma risteilyllä, joka oli meiltä yllätys esikoiselleni. Reissu sujui todella hienosti ja jäi fiilis että kiva lähteä toistekin uudestaan :)! Vaipanvaihdot ja pidempiaikaiset syötöt oli helppo käydä tekemässä kaikessa rauhassa hytissä ja lapsille suunnattu ohjelma Ville Viikinkeineen oli esikoiselle mieleen. Pitkästä aikaa pieni reissu teki ihan hyvää, vaikka suuri hoivaviettini ohjaileekin enemmän rauhalliseen kotona oleskeluun.





Esikoiseni on ottanut vauvan todella hyvin vastaan. Edelleenkään ei ole mustasukkaisuutta ollut ilmassa. Välillä pientä turhautumista lähinnä, kun vauvan ehdoilla pitää mennä, mutta olen koittanut huomioida häntä myös mahdollisimman paljon. Nyt meillä on alkanut sellainen arki, että päiväkotipäiviä hänellä on 2-3 viikossa ja muina päivinä hän on minun ja vauvan kanssa kotosalla (ja viikonloppuisin vaihdellen isänsä luona). Välillä tekemisen keksiminen on hänellä haastavaa, mutta eiköhän tästäkin selvitä :) Hienosti on ollut apuna vauvan kanssa, vaipanvaihdossa ja pukemisessa, sekä rauhoittelussa.

Kotiaskareiden tekeminen on hieman haastavampaa kuin ennen, mutta siihenkin on hyvä apukeino: kantoliina tai kantopussi. Olen saanut puuhailtua joitakin askareita, kun olen vain sujauttanut vauvan kantopussiin, siihen nukahtanut yleensä helposti. Eikä ole muutenkaan mikään katastrofi jos paikat on välillä vähän mullin mallin ;) Mutta nyt sunnuntaiselle iltakävelylle reppuilemaan! Seuraavaa kuukautta mielenkiinnolla odotellessa ❤



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti