Synnytystapa-arviossa

Näin on taas yksi raskausviikko vierähtänyt. Huomenna siirrytään siis viikolle 38 :) Tämän hetken fiilikset on aika hyvät ja rauhalliset. Oireilutkin kestää sillä ajatuksella, että pian ne on taas historiaa! Kauaa ei tarvitse enää odotella :)

Kävin tiistaina synnytystapa-arviossa ja se huojensi taas kovasti omia ajatuksia. Vauva köllöttelee pää alaspäin, lapsiveden määrä normaali ja sykkeet kohdillaan. Tämän hetken painoksi arvioitiin 2800 g, joka on noin saman verran kuin esikoinen syntyessään. Vähän olen jännittänyt etukäteen, että mitenkähän mahtaa vaikuttaa isompi koko edellisen synnytyksen repeytymiin, mutta itseasiassa kätilön ja erikoislääkärin pohdintojen tiimoilta pahoihin repeytymiin on saattanutkin vaikuttaa esikoisen pään pieni koko, jonka seurauksena hän tuli vauhdilla ja hallitsemattomasti ulos (ja jakkaralla painovoimaa vaikeampi hidastaa). Eli isompipäinen saattaakin tulla hallitummin ulos :) Minut saatiin myös hyvin vakuuteltua, että tapahtuu mitä tapahtuu, niin kaikesta kuitenkin yleensä toivutaan ja ammattitaito on sen verran hyvää tänä päivänä, että lopputulokset ovat hyviä. Vapaaehtoinen sektio ei siis kävisi enää mielessänikään tällä hetkellä, vaikka sellaisenkin olisin halutessani saanut. Olen paljon valmistautunut henkisesti synnytykseen, lukenut erilaisia synnytyskokemuksia ja vinkkejä esimerkiksi aktiivisen synnytyksen ryhmästä, muistellut omaa synnytystä, sekä asioita, jotka tuovat varmuutta ja turvaa.

Tämä loppuajan valmistautuminen on ollut mukavaa, ja tuonut pientä jännitystä päiviin olotiloja kuulostellessa. Viimehetken hankintojakin on jo tehty, esimerkiksi vaippoja kaappiin, pikkuisia vaatteita, sekä herkkuja sairaalaa varten :)! Pikkutyyppikin näyttää olevan jo kärsimätön mahassa, koittaa puskea hanakasti tietään ulos, vaan vielä ei ihan keho anna myöten. Kaiken kaikkiaan olen kiitollinen, että raskaus on sujunut vauvan osalta hyvin, ja kaikki on niin kuin pitääkin. Raskaus on aina rankka ja pitkä matka, mutta omalla tavallaan myös niin ihmeellinen ja antoisa. Se kasvattaa vahvemmaksi ihmiseksi, valmistaa haasteillaan tulevaan. Näillä ajatuksilla taas uudelle viikolle :)!

Närästää ja puristaa...

Huhheijaa.. nyt tulee avautumista :D Luulin joskus, että närästys on vain pieni ikävä tunne kurkussa. Nyt todellakin ymmärrän, mitä se voi olla. Se on kuin polttava tulipallo, joka pyörii kurkussa alvariinsa ja korventaa paikkoja. En muista, että esikoisen ajoilta olisi ollut mitään tällaista. Loppuraskaus tuntui silloin muutenkin kaikin puolin helpommalta, vai kultaako aika tosiaan muistot? :D Kaikki vippaskonstit on tosiaan käytössä eikä mikään ole poistanut tuota kiusallista vaivaa. Yölläkin pitää välillä istuskella, kun polte on pahimmillaan. Lohduttautua voin kuitenkin siihen, että tämä vaiva jää todennäköisesti synnytyssaliin!

Raskausviikkoja on kertynyt pian 27, 30 päivää laskettuun aikaan ja olo alkaa todellakin olla sen mukainen.. mikään asento ei tunnu enää hyvältä. Seisoskellessa ja liikkuessa hengästyttää, huippaa ja tuntuu sellaista paineen tunnetta, että pissillä pitäisi ravata vähän väliä. Ulkosalla liikkuessa pitää välillä pysähdellä, kun tuntuu että joku tökkäisisi neulalla alakertaan! Istuessa selkä kipeytyy muutamassa hetkessä ja kun makuulle koittaa mennä, alkaa kurkussa sinkoilemaan ne polttopallot! Lisäksi kaikki ( kahdet) äitiyshousut, jotka vielä jotenkin menee jalkaan, tuntuvat puristavan vatsan kohdalta. Onneksi kotona voi käyttää mukavia haaremihousuja, niillä tarkenee sisällä :D ...Vatsa tuntuu siltä kun siellä olisi kova jalkapallo, joka välillä potkii kiivaasti kylkiluihin tai alien, joka pyrkii ulos keskeltä vatsaa :D! Aamut alkavat usein myös rutiininomaisesti sillä, että sappinesteet lentävät kaaressa lavuaariin! Kotopuolesta ei ole enää ole ollut mihinkään kauemmas asiaa pitkään aikaan, sillä autossa istuminen näyttää olevan selälleni kidutusta. Lähes koko raskausaika on mennyt jokseenkin mökkihöperöityen olojen takia, mutta nämä ovat niitä kasvattavimpia kokemuksia ja haasteita elämässä :D

Tiedän, että kaikesta tästä hulluudesta huolimatta tulen joidenkin aikojen päästä ikävöimään tätä ihanaa vauvamahaa ja nämä oireet tuntuvat kaukaisilta, mutta välillä tuntuu hyvältä päästellä höyryjä vaikkapa kirjoittamalla näistä "ei niin kivoistakin tuntemuksista". Tsempit vaan kumppanille ❤💋, joka joutuu joka päivä katselemaan ja kuuntelemaan tätä kaikkea. Myös esikoiseni on joutunut hyväksymään, ettei äiti taivu tässä tilassa ihan kaikkiin juttuihin ja saattaa käyttäytyä vähän oudosti välillä ja olla omassa raskaus/synnytyskuplassaan. Onneksi meillä on aika hyvät rutiinit, joista pidämme tiukasti kiinni, sillä niistä todella on apua jo tässä vaiheessa, saatika sitten kun vauva on syntynyt. Päiväkotiin viemiset ja hakemiset sujuvat aika mutkattomasti nykyään, joiden kanssa tuskailimme ennen pitkiäkin aikoja. Kaikkiin muutoksiin sopeutuminen, tulot, lähdöt, pukemiset, syömiset, vierailut ym.. ovat välillä olleet esikoiselle haastavaa, joten rutiineista kiinni pitäminen on ollut todella hyödyksi!

Onneksi saa vielä päivisin hengähtää ihan omissa oloissa ja koittaa rentoutua parhaansa mukaan. Varailin myös aikaa osteopaatille, jos siitä olisi jotain hyötyä tulevaa synnytystä ajatellen :) Monet ovat kehuneet ja kokeneet hyväksi. Huomenna on kiva päästä taas myös neuvolaan tutkailemaan tilannetta ja vajaan viikon päästä synnytystapa-arvio, jota odotan jo innolla :)!

Check-listiä, niin fyysistä kuin henkistä!

Niin se on taas viikko vierähtänyt hirmuisen nopsaa vauhtia. Täällä on vähän ollut mahapöpöä tai jotain vastaavaa liikenteessä, sillä viime päivät on mennyt aika lailla täysin levätessä ja voimattomana. Tänään tajusin, että virallinen äitiyslomani alkaa olla ovella ja raskauspäivät sen kun vain hupenevat! Päätinkin tänään hieman fiilistellä ja pakkailla reppua valmiiksi h-hetkeä varten. Näin tilanne alkaa konkretisoitua itsellekin paremmin :)

Tällä hetkellä repusta löytyy:

vauvalle: kaksi bodya, parit puolipotkuhousut, tumput, myssy, peite, harso sekä paksumpi haalari kotiintuloa varten.

Itselle olen pakannut mukavat väljät housut ja paidan, alusvaatteita, imetysliivit ja liivinsuojia, siteitä, sukat ja villasukat. Rentoutumista ja kivunlievitystä varten mukaan tulee kauratyyny, stressipallo sekä golfpallo, joka toimii täydellisesti itsellä rentouttajana jalkapohjien hierontaan seisoma-asennossa. Lisäksi pakkaan myöhemmin tietysti hygieniavälineet, hammasharjan, -tahnan jne, sekä arganöljyn hieromista varten. Mukana myös rentouttava vartalosuihke! Musiikkia ja ristikkolehti löytyy myös sekä laturi kännykkää varten. Herkkuosastolta löytyy kauan himoitsemaani salmiakkia, sekä vauvanilo-yrttiteetä, jota ajattelin tosiaan juoda jo sairaalassa maidon nousua ajatellen :) Tärkein, mitä ei saa unohtaa, on tietysti neuvolakortti ja synnytystoivelista! Näillä pääseekin jo hyvään alkuun..

Kotonakin on valmistauduttu jo siinä määrin, ettei ainakaan mitään oleellista puutu. Vaippoja tosin pitäisi vielä hommata kaappiin ja joitakin vaatteita ajattelin käydä shoppailemassa tässä lähiaikoina :) On jännä, kuinka paljon sitä helposti hamstraisi vaikka mitä kaikkea jos hommaisi tosiaan kaiken, mitä suositellaan. Itse kuitenkin olen saanut pidettyä tällä kertaa järjen päässä ja ajattelin hommata monet asiat vasta jos koemme tarvitsevamme. Pääasiassa vauva tarvitsee unta, syliä, ravintoa ja lämpöä, siitä selviää ilman "turhia härpäkkeitä". Meillä jäi esikoisen kanssa käyttämättä pinnasängyt ja hoitopöydät (ei mahdu vessaan/kylppäriin, jossa pesut kuitenkin tehdään) ei ollut sitteriä tai edes maidonkerääjiä. Tässä voikin ottaa ihan rennoin fiiliksin ja valmistautua vain henkisesti tulevaan koitokseen :)!

Myös henkinen valmistautuminen on yhtä tärkeää, tai jopa tärkeämpää kuin tavaralista. Oloni synnytyksestä onkin alkanut tulla päivä päivältä luottavaisemmaksi ja päällimmäisenä on mielessä onnellisuus ja positiivisuus synnyttämään lähtiessä. Haluan sysätä niillä pois vanhoja pelkoja, silti mielessä pitäen, etten itse voi hallita, mitä tapahtuu. Oloani ja mieltäni voin kuitenkin jotenkin hallita ja koitan pitää sen mahdollisimman rauhallisena ja mennä intuitiivisesti kehoani kuunnellen. Ajattelen synnytystä ja tulevaa vauvaa joka päivä, teen sen hyvillä mielin :) Hengitysharjoituksia ja meditaatiota, luottavaisia ja kannustavia ajatuksia päivittäin! Odotan jo ilolla ja jännityksellä synnytystä ja tutustumista uuteen tulokkaaseemme, joka kovasti kertoilee päivittäin olemassaolostaan voimakkailla potkuillaan ja mylläilyillään ❤